Helle-Biblio

Juhtimäki sijaitsee Ikaalisten itäisellä laidalla sijaiten osin Ylöjärven (aiemmin Kurun) puolella. Osa Seitsemisen kansallispuistosta si-jaitsee kylän alueella. Juhtimäkeä onkin aina pidetty syrjäisenä kylänä, suoranaisena erämaana. Juhtimäki kuuluu Kyrösjärven vesistöön ja ennen varsinaista asu-tusta siellä olikin Kyrösjärven rantakylien erämaita. Kustaa Vaasa avasi erämaat 1500-luvun puolivälissä. Rantakylien asukkaat eivät kuitenkaan olleet halukkaita asettumaan ansapolkujensa varteen pysyvästi ja niinpä pysyvä asutus tuli Ruoveden suunnalta. Ensim-mäiset asukkaat olivat Rautalammilta Savosta Ruovedelle muutta-neita. Juhtimäkihän on tyypillinen vaarakylä, jollaisia savolaiset mielellään perustivat. Perustamisensa aikana Juhtimäki kuului Ruoveteen, josta se siirrettiin Kyröön vuonna 1584. Juhtimäen siirtyessä Ruoveden pitäjästä Kyrön pitäjään kylään kuului neljä kantataloa ja talojen lukumäärä pysyi samana seuraa-vat 200 vuotta. Vasta lainsäädännön muutokset, jotka sallivat torppien perustamiseen myös talonpoikaistaloihin, avasivat mah-dollisuudet asutuksen laajentumiselle ja mahdollisuutta todella käytettiin runsain mitoin. Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta kylällä on rikas ja mielenkiin-toinen historia. Siellä on ollut paperitehdas, jossa on tehty väärää rahaa, sieltä on kerätty runoja, poltettu tervaa ja hiiltä ja viety lai-van mastopuita maailmalle. Yksi kylän erikoisuuksista on sen kuuluminen kahteen kuntaan, sillä osa kylästä kuuluu Ylöjärven kuntaan. Alkuaan kyse oli Ku-rusta ja sen mukaan puhuttiin Kurun Juhtimäestä. Tähän liittyy myös se seikka, että Kurun kirkolle oli Juhtimäestä huomattavasti lyhyempi ja helpompi matka kuin Ikaalisten kirkolle, joten myös Ikaalisten puolella asuvilla oli oikeus käydä Kurun kirkossa.