Helle-Biblio

Ensimmäiset vuodet varhaiskasvatuksessa rakentavat voimakkaasti lapsen minäkuvaa, itsetuntoa ja käsitystä itsestä ihmisenä ja oppijana. Se, miten lapsi kohdataan ja nähdään näinä vuosina, vaikuttaa hänen koko myöhempään elämäänsä.

Neurokirjon piirteet voivat tuoda arkeen monenlaista haastetta. Siksi on oleellista tunnistaa neurokirjon piirteet varhain ja tukea lasta arjessa myönteisin keinoin. Pienetkin onnistumiset kasvattavat lapsen luottamusta omiin taitoihinsa, motivoivat uuden oppimiseen ja tuovat lapsen yksilöllisiä vahvuuksia esiin.

Teos tarjoaa varhaiskasvatuksen ammattilaisille työkalupakin, jonka avulla voi löytää ratkaisut neurokirjon lapsen kohtaamiseen ja tukemiseen varhaiskasvatuksessa. Esitellyt toimintamallit hyödyttävät aivan kaikkia lapsia. Kirjassa käsitellään myös toimivaa yhteistyötä vanhempien ja kuntoutusalan ammattilaisten kanssa.

Maria Matilainen on kognitiivisen käyttäytymisterapian lasten ja nuorten psykoterapeutti, KM, erityisopettaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Hän työskentelee lasten ja nuorten parissa käyttäytymisterapian ja erityisopetuksen kentällä ja kouluttaa ammattilaisia samoista teemoista. Mariaa innostaa uusien keinojen keksiminen arjen haasteiden ylittämiseen. Maria uskoo positiivisen ja tietoisen työotteen voimaan.

Salla Hewitt on sosionomipohjainen neurokirjon asiantuntija ja neurovahvistavan lähestymistavan puolestapuhuja. Sallan ymmärrys ja syvä kiinnostus neurokirjon teemoihin kumpuaa hänen omasta autismistaan ja erityisesti äitiydestä sekä neuromoninaisten perheiden kanssa työskentelystä. Hänellä on 20 vuoden työkokemus neurokirjon lapsiperheiden rinnalla kulkemisesta ja lähityöntekijöiden ohjaamisesta autismikuntoutuksen kentällä. Sallan erityisosaamista on haastavien tilanteiden ennaltaehkäiseminen ja selvittäminen neurokirjon lapsia kunnioittavalla tavalla. Lisäksi hän kouluttaa ja konsultoi ammattilaisia muun muassa neurokirjoystävällisten toimintatapojen ja -ympäristöjen luomisesta. Neurokirjon lasten hyvinvointi on Sallalle sydämen asia, ja hän haluaa rohkaista ammattilaisia tekemään joka päivä konkreettisia tekoja neurokirjon lasten yhdenvertaisuuden ja toimintakulttuurimme esteettömyyden eteen.